Osallistuimme 24.-26.11.2017 ensimmäistä kertaa hackathoniin, ennen kaikkea oppiaksemme hackathoneista sekä jakaaksemme nyt sitä kokemusta esim. tämän blogi-kirjoituksen muodossa.

Mikä Hack?

Käydäänpä ensin hiukan termejä läpi, joita kyseisessä tapahtumassa viljeltiin.

Mikä on ”hackathon”? Hackathon on tapahtuma jossa osallistujat ovat ”hakkereita”, jotka ratkaisevat yhtä tai useampaa haastetta yksin tai yhdessä. Haasteen tarjoaja voi olla yritys, yhteisö, kunta tai vaikka valtio, miksei yksityishenkilökin. Hackathonin lopuksi valitaan kunkin haasteen voittaja, ratkaisun perusteella.

Mikä se ”hakkeri” on, joku rikollinen vai? Voi olla… Aloitetaan laveammalla määrityksellä. Hackathonin lisäksi ”Hakkeri” tai hakkeri on ehdottomasti tämän hetken trendi-sana. Hakkeriin liitettyjä muita kuvaavampia nimiä ovat mm.:

  • ”Valkohattu-hakkeri”,
  • ”Mustahattu-hakkeri”,
  • ”Harmaahattu-hakkeri”,
  • ”haktivisti”,
  • ”bio-hakkeri”,
  • ”life hacker”,
  • ”graphic designer”,
  • ”developer”,
  • ”UX-designer” ja
  • ”Hardware hacker”.

Näistä neljää viimeistä tarkoitettiin ”hakkerilla” Junction 2017:ssa, pääsääntöisesti. Niitä voikin muuhun listaan verraten leikkisästi kutsua myös ’mallikelpoisiksi’ tai vaikka värittömiksi hakkereiksi.

Itseäni kiinnostaa hakkeri-kulttuuri, kaikkien yllä mainittujen hakkerityyppien osalta, ja erityisesti tietoturvaan liittyvä ’hattu’-hakkerointi. Sen verran tässä voidaan avata tuosta oudosta ’hattu’-sanasta että De Bono:n ”kuutta ajattelu hattua” tällä ei tarkoiteta. Tietoturvasta puhuttaessa on kuitenkin hyvä ajatella de Bonon kaltaisesti. Kuten monet muutkin tietoturva-osaajat tietävät että tekniikka on vähemmän tärkeä kuin *tapa ajatella* tietoturvasta. Lyhyesti, ’hattu’ ei määrittele henkilöä. Tällä kertaa, tässä kirjoituksessa, ei sukelleta ”hacker”-kulttuuriin tai tietoturva-asioihin tämän syvemmin.

Junction 2017

Junction on varmasti Euroopan suurin hackathon. Espoon Otaniemessä Dipolissa tapahtumaan osallistui n. 1500 hakkeria. Tapahtuman jälkeen @koodiklinikka#general:ssa yhden kommentin mukaan hakijoita olisi ollut jopa 4000.

Osallistujien lisäksi oli mukana haasteen tarjoajia, sponsoreita, mentoreta eri yhteisöistä ja yrityksistä esim. Aalto Yliopisto, Castren & Snellman- lakitoimisto, Helsingin Kaupunki, Elisa, ESA, Finnair, Nordea, Outotec, Planmeca, Spotify ja Veikkaus sekä muita. Paikalla kävijöiden joukossa näkyi lisäksi mm. NASA:n edustaja ja Peter Vesterbacka.

Tapahtuma oli hyvin järjestetty, ja mikä vakuuttavinta osallistujat olivat todella motivoituneen oloisia. Ilmeisesti korkeakoulu-opiskelijoilla, joita pääsääntöisesti osallistuja olivat, oli halu näyttää taitonsa. Nuorin osallistuja taisi olla 16-vuotias.

BUILD & MEASURE

Junctionissa kilpailuun osallistuminen edellytti MLH (Major League Hacking)-sääntöjen mukaan että koulu on kesken tai valmistumisesta on kulunut korkeintaan 12 kuukautta. Janin osalta Ylemmän AMK-tutkinnon osalta se oli selkeää. Omalta osaltani se tarkoitti coursera:n ja udemyn ohjelmointi”-koulutuksia”. Palaute-kyselyssä itsellä nykyinen koulu valinta osui kohtaan ”Code School”.

Me tapahtumaan osallistuneet Hubblelaiset – Jani ja minä – totesimme että emme osallistu kilpailuun vaan verkostoidumme ja seuraamme tapahtumaa sekä koodailemme, mikäli löytyy meille mielestämme sopiva haaste. Kuten hakemukseen asian kerroimme. Osallistumis-hakemuksen tekeminen tapahtumaan oli muuten avoin kaikille. Tapahtuma lyhyesti sanottuna on profiloitunut muiden MLH-tapahtumien tapaan opiskelijoille, näytön paikkana.

Junction tarjosi haasteiden lisäksi myös muuta ohjelmaa kuten Mindfullness-harjoituksen, perehtymisen ESA satelliitti-dataan sekä Spotifyn julkaisemattomaan Web Developer API tutorialin. Koodasimme myös tovin, Legaltech-haasteeseen osin liittyen, GDPR:ään liittyvää aputyökalua itsellemme. Keskustelimme tämän aputyökalun käytöstä ja mahdollisesta kiinnostuksesta myös Castren & Snellmanin juristien kanssa, saimmekin heiltä hyviä näkökulmia.

LEARN

Tapahtumasta jäi päällimäisenä mieleen, nivoutuen toisiinsa:

  • motivoituneet opiskelijat
  • palkintoina, rahallisen palkinnon lisäksi, oli mm. mahdollisuus tavata haaste-yrityksen päättäjiä
  • valtava potentia yrityksille jotka haluavat panostaa (saattaa edellyttää hieman enemmän kuin läsnäoloa)
    • uusiin ideoihin
    • uusiin tekijöihin
    • valmiisiin ratkaisuihin (osa ratkaisusta oli erittäin ”valmiin” oloisia)
    • testata DX:ää (Developer eXperience) uusien ’julkaisemattomien’ APIensa osalta (esim. Spotify) ja saada palautetta
  • tapahtuma on enemmän ”hands-on”-tyyppinen ja vähäisesti ”verkostoitumis”-tyyppinen tapahtuma
  • after-party sunnuntai-iltana 🙂 (alkoholia ei ollut tarjolla muuten, tämä on selvästi harkittu juttu)
  • Lopuksi ajatus hackathoneista: ”osallistujien määrä lisää laatua”
    • tämä ehkä kuulostaa absurdilta, kuitenkin tapahtuman nähneenä uskon tähän. Vinkkinä siis hackathonien järjestäjille jotka miettivät pitäisikö liittyä jonkin toisen hackathonin kanssa yhteen, vastaus: kyllä

 

Linkit

Lisää tietoa, kuten videoita tapahtumasta, löytyy youtube kanavalta sekä nettisivuilta: