Täysin valmiiksi ja hyvin suunnitellut ratkaisut ovat tekemättä. Eikä siihen pidä pyrkiäkään. Suunnittelupyrähdyksenkään lopputulosta ei hakata kivitauluihin, vaan yhdessä asiakkaan kanssa ymmärretään, että muutostarpeita voi tulla eteen myöhemmässäkin vaiheessa. Pyrähdyksissä tehtävä ketterä kehitys yksinkertaisuudessaan mahdollistaa sen, että kehityksen aikana voidaan tehdä muutoksia, jotka ovat ristiriidassa alkuperäisen suunnitelman kanssa. Niitä ei tehdä vaan siksi, että se on mahdollista, vaan tarpeeseen.
Ketterän kehityksen tärkein asia on palautesyklin pituus. Pitämällä kehityspyrähdysten pituus järkevänä, voidaan asiakkaan kanssa yhteistyössä varmistua mahdollisimman usein, että suunta on oikea. Jokaisen pyrähdyksen lopputuloksena pitää syntyä validoitavaa, josta saadaan palaute. Vaikka Suunnittelupyrähdyksessä onkin varmistuttu siitä, että ollaan ratkaisemassa oikeaa ja todellista haastetta, pitää oikeiden asioiden tekeminen pitää mielessä myös kehitysvaiheessa. Laadukkaalla tekemisellä ei ole väliä, jos tehdään väärää asiaa.
Tyypillisesti ketterän kehityksen hinnoittelu on tuntipohjaista, mutta se ei ole missään nimessä avoin shekki. Suunnittelupyrähdyksessä on jo muodostunut hyvä kuva kokonaisuudesta, sekä siihen tarvittavasta työpanoksesta. Mutta kuten todettiin, työpanoksen määrä voi kehityksen aikana muuttua ja silloin on hyväksyttävä myös hinnan muuttuminen. Onkin totta, että ylittynyt työmääräarvio ei ole sama kuin epäonnistunut hanke tai alittunut työmääräarvio ei tarkoita automaattisesti huonoa laatua.
Kehityksen aikana lyhyt palautesykli poistaa myös asiakkaan kokemaa riskiä, koska hankkeen eteneminen käsitellään säännöllisesti avoimella keskustelulla, jossa tuodaan esiin mahdolliset ongelmat tai riski työmääräarvion muutostarpeesta. Sama avoin keskustelu varmistaa asiakkaalle, että arvoa tuotetaan koko hankkeen ajan.
OSTAJAN OPAS